2 vaan ei 2

Kakkosilla lapsen hyvinvointi raiteilleen

kakkosilla hyvinvointi raiteilleenNuori Suomi haastaa kasvattajat toimimaan lasten päivittäisen liikunnan lisäämiseksi, sillä riittävä liikunta on jo lapsen kehityksen kannalta välttämätöntä. 

Alakouluikäisten ja sitä nuoremman tulisi kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan liikkua joka päivä vähintään kahden tunnin ajan.

Vastaavasti yli kahden tunnin istumajaksoja tulisi välttää sekä ruutuaikaa television ja netin ääressä tulisi päivittäin olla enintään kaksi tuntia – tällöin lapsi voi hyvin.

Liikkumattomuuden ja runsaan ruutuajan vaikutukset alkavat näkyä lapsessa jo alle kouluikäisenä: ylipaino, lihavuus, heikentynyt kyky liikkua ja kömpelyys ovat kaikki merkkejä liikkumattomuuden ja runsaan ruutuajan vaikutuksista. Unen laatu heikkenee, mikä aiheuttaa väsymystä.

lapset liikkumaan- Lisäksi edellä mainituilla on vaikutusta itsetuntoon heikentävästi. Hieman myöhemmin perässä seuraa sitten lukuisia terveydellisiä ongelmia alkaen tyypin 2 diabeteksesta. Ja kääntäen siis kaikkea tätä voi välttää riittävällä aktiivisuudella, UKK:n johtaja, professori Tommi Vasankari kannustaa.

Ruutuaika syö energisyyttä ja omatoimisuutta

Liikkeen syntymistä rajoittaa runsas ruutuaika, joka on nykyään suomalaislapsilla tutkimusten mukaan keskimäärin 6-8 tuntia. Paljon on siis vielä kirittävää suositeltuun maksimikakkoseen. Ruutuajan rajoittaminen synnyttää liikettä.

- Liiallinen ruutuaika passivoi lasta, se syö energisyyden ja omatoimisuuden. Runsas ruutuaika on aina muusta toiminnasta pois. Lapsen arkeen tulee kuulua koulua ja läksyjä, leikkejä ja pelejä, lukemista ja laskemista. Jos ruutuaika kovin kasvaa, on se aina pois muusta toiminnasta. Liiallinen ruutuaika "puuduttaa" ja tekee ruutuaika max 2lapsista aloitekyvyttömiä, Vasankari muistuttaa.

Vanhemmille lasten liikunnallisten harrastusten mahdollistaminen onkin kuin laittaisi rahaa pankkiin – se tulee korkojen kanssa takaisin. 

Vaikeaa tai kallista liikkeen lisääminen ei ole arjessakaan. Koulumatkojen kulkeminen jalkaisin tai pyörällä on yksi hyvä keino. Lisäksi vanhemmat voivat kannustaa lasta liikuntakerhoihin, kavereiden kanssa pihapeleihin ja innostaa liikunnan pariin myös lenkkeilemällä yhdessä.

- Kun esimerkiksi isä tai äiti juoksee ja jälkikasvu pyöräilee, vanhemmat antavat samalla jälkikasvulleen hyvää mallia, Vasankari vinkkaa.
Vanhemmat voivat näyttää mallia myös vaikkapa kävelemällä lyhyet matkat esimerkiksi kauppaan.

 

Kommentteja (5) kpl

  1. lukutoukka | 7.5.2009 klo 01:51

    entä kun ei kato telkkaria mutta ei liikukaan, kun on kiinnostunut kirjoista ja käsillä tekemisestä

  2. Tassu | 7.5.2009 klo 14:57

    Kannattaa harrastaa "hyötyliikuntaa", eli hoitaa esim. kauppa-, koulu- tai työmatkat kävellen tai pyöräillen.

  3. Top Kakku | 8.5.2009 klo 16:25

    Minä käytän pyörää! ^^

  4. Ford hullu | 6.9.2009 klo 09:59

    Mäkin käytän pyörää välillä, vaikka pääsee dösällä. Mul on 5 km kouluun.

  5. Bmw_hullu | 6.9.2009 klo 19:23

    mä kuljen pyörällä ja ajan kamujen kaa yli 20km-30km pitkii lenkkejä ehkä 2 kertaa kuussa

Lähetä oma kommentti